Analogia fysiikan kurssilta. Jos \(V\subset\mathbb{R}^3\) on rajoitettu alue, ja on annettuna vektorikenttä \(F:V\to\mathbb{R}^3\), niin milloin \(F\) saadaan derivoimalla jostain toisesta funktiosta? Vektorianalyysin peruslauseen mukaan, jos \(F\) on "sileä", niin löydetään \(\Phi\) ja \(A\) siten, että
$$
F=-\nabla\Phi+\nabla\times A.
$$
Tässä
\(\bullet\) \(\Phi\) on pyörteetön osa, eli sen pyörteisyys \(\nabla\times\Phi=0\)
\(\bullet\) \(A\) on lähteetön osa, eli sen lähteisyys \(\nabla\cdot A=0\).
Esimerkiksi, jos \(F\) on gravitaatiokenttä, niin \(\Phi=0\) eli "ei ole pyörteitä".
Jos \(F\) on kestomagneetin tuottama magneettikenttä, niin \(A=0\) eli "ei ole lähteitä" eli magneettikentän kenttäviivat muodostavat suljettuja silmukoita.
VIITTEET
[1] R. A. Adams and C. Essex, Calculus: a complete course, Ninth edition, Pearson, Ontario, 2018. Sivut 68–70.