Siis jollakin polynomilla q(x) pätee
p(x)-14=x^2+3x-10=(x-2)q(x).
Tulee jakaa jakokulmassa
q(x)=\frac{x^2+3x-10}{x-2}.
Mitä on q(x)?
q(x)=x+5.
Polynomien jakokulmassa voidaan laskea, että
q(x)=x+5.
Tulos voidaan tarkistaa laskemalla:
(x-2)q(x)=(x-2)(x+5)=x^2+5x+(-2)x+(-2)\cdot5=x^2+3x-10=p(x)-14,
niin kuin pitääkin.
Siis
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|.
Halutaan
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|\lt M|x-2|
jollakin reaaliluvulla M eli täytyy saada aikaan arvio
|x+5|\lt M.
Tätä varten täytyy tehdä jokin lisärajoitus.
Valitaan lisärajoitus |x-2|\lt 1=:\delta_1. Olkoon |x-2|\lt 1.
Mikä luku M voi olla?
M=8.
Oletetaan, että |x-2|\lt 1. Tällöin
-1\lt x-2\lt 1,
joten
1\lt x\lt 3.
Siis
|x+5|\leq |x|+5\lt 3+5=8=:M.
Vaihtoehtoisesti voidaan päätellä
|x+5|=|x-2+7|\leq |x-2|+7\lt 1+7=8=:M.
Siis
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|\lt 8|x-2|.
Nyt halutaan
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|\lt 8|x-2|\lt\varepsilon.
Tämä toteutuu, kun
|x-2|\lt\delta_2
pätee eräällä luvulla \delta_2>0.
Mikä luku \delta_2>0 on?
Nyt \delta_2=\frac{\varepsilon}{8}.
Epäyhtälö
8|x-2|\lt\varepsilon
on ekvivalentti epäyhtälön
|x-2|\lt\frac{\varepsilon}{8}=:\delta_2
kanssa.
Siis
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|\lt 8|x-2|\lt\varepsilon,
kun |x-2|\lt 1=\delta_1 ja |x-2|\lt\delta_2.
Halutaan
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|\lt 8|x-2|\lt\varepsilon,
kun |x-2|\lt\delta.
Valitaan
\delta=\min\{\delta_1,\delta_2\}=\min\bigg\{1,\frac{\varepsilon}{8}\bigg\}.
Nyt
|x-2|\lt\delta\Rightarrow\quad
|x-2|\lt\delta_1\Rightarrow\quad
|x+5|\lt 8=M
ja
|x-2|\lt\delta\Rightarrow\quad
|x-2|\lt\delta_2\Rightarrow\quad
8|x-2|\lt\varepsilon.
Siis
|p(x)-14|=|x^2+3x-10|=|x-2||x+5|\lt 8|x-2|\lt\varepsilon,
kun |x-2|\lt\delta. Tässä \varepsilon>0 oli mielivaltainen. Raja-arvon määritelmän nojalla
\lim_{x\to 2}p(x)=14.
Todistus on valmis. \square