Videoita

Videoita syksyltä 2019.

5.0.1video1.PNG
5.0.1video2.PNG
youtube
Antiderivaatta 2.
Etsitään funktion \(\sin(5x)\) integraalifunktio.
5.0.1video3.PNG
youtube
Antiderivaatta 3.
"Esimerkkifunktiolle löydetään useampia integraalifunktioita. Yleisesti, ""integraalifunktio + vakio"" on myös eräs integraalifunktio."
5.0.1video4.PNG
youtube
Antiderivaatta 4.
Esimerkkifunktiolle löydetään useampia integraalifunktioita, jotka vaikuttavat hyvin erilaisilta. Paljastuu, että nämä eroavat toisistaan pelkästään summattavalla vakiolla.
5.0.1video5.PNG
youtube
Antiderivaatta 5.
Tutustutaan integraalifunktion merkintätapaan. Merkintätapa helpottaa integraalifunktion etsimistä, sillä derivoinnin lineaarisuuden avulla etsiminen voidaan tehdä pala palalta.
5.0.2video1.PNG
youtube
Integroimiskaavoja.
Koska integrointi on derivoinnin käänteisoperaatio, derivoimiskaavoista saadaan helposti paljon integroimiskaavoja.
5.0.2video2.PNG
youtube
Arkussinin ja arkuskosinin derivaatta.
Etsitään arkussinin ja arkuskosinin derivaattojen lausekkeet. Tätä varten täytyy käyttää hyväksi trigonometrian kaavoja. Sovelluksena saadaan funktion \(\dfrac{1}{\sqrt{1-x^2}}\) integroimiskaava.
5.0.2video3.PNG
youtube
Arkustangentin derivaatta.
Etsitään arkustangentin derivaatan lauseke. Tätä varten täytyy käyttää hyväksi trigonometrian kaavoja. Sovelluksena saadaan funktion \(\frac{1}{1+x^2}\) integroimiskaava.
5.0.3video1.PNG
youtube
Heittoliikkeen differentiaaliyhtälö.
Mallinnetaan heittoliikettä differentiaaliyhtälöllä. Ratkaistaan liikettä kuvaava differentiaaliyhtälö.
5.0.3video2.PNG
youtube
Toisen asteen differentiaaliyhtälö.
Ratkaistaan eräs toisen asteen differentiaaliyhtälö.
5.1.1video1.PNG
5.1.1video2.PNG
5.1.2video1.PNG
5.1.2video2.PNG
5.1.2video3.PNG
5.1.2video4.PNG
5.1.4video10.PNG
youtube
Kosinin ääretön tulo.
Kosini voidaan esittää sekä sarjakehitelmänä että tulokehitelmänä. Kehitelmien kertoimia vertaamalla voidaan johtaa erään sarjan summa.
5.1.4video3.PNG
youtube
Aritmeettisen summan kaava.
Todistetaan aritmeettisen summan kaava, joka on yksinkertaisin esimerkki summakaavasta.
5.1.4video4.PNG
youtube
Neliöiden summan kaava.
Todistetaan neliöiden summan kaava. Kaavaa tarvitaan esimerkiksi, kun lasketaan käyrän \(y=x^2\) ja \(x\)-akselin välissä oleva pinta-ala Riemannin summilla.
5.1.4video5.PNG
youtube
Geometrisen summan kaava.
Todistetaan geometrisen summan kaava. Kaavaa tarvitaan esimerkiksi, kun lasketaan käyrän \(y=e^x\) ja \(x\)-akselin välissä oleva pinta-ala Riemannin summilla.
5.1.4video6.PNG
youtube
Baselin ongelma.
Treenataan indekseihin perustuvia merkintätapoja johtamalla luonnollisten lukujen käänteislukujen summa. Johdossa tarvitaan sinin sarjakehitelmää ja tuloesitystä äärettömänä tulona. Johdetaan summan kaava oivaltavasti, jolloin kuitenkin sivuutetaan paljon yksityiskohtia. (Mitä tarkoittaa äärettömän monen nollasta eroavan luvun summa? Mitä tarkoittaa äärettömän monen ykkösestä eroavan luvun tulo?) Kuuluisa matemaatikko Euler laski summan ensimmäisenä, vuonna 1734.
5.1.4video7.PNG
youtube
Wallisin tulo.
Treenataan indekseihin perustuvia merkintätapoja laskemalla ääretön tulo \(\frac{2\cdot 2}{1\cdot 3}\cdot\frac{4\cdot 4}{3\cdot 5}\cdots\) Johdetaan summan kaava oivaltavasti, jolloin kuitenkin sivuutetaan paljon yksityiskohtia. (Mitä tarkoittaa äärettömän monen nollasta eroavan luvun summa? Mitä tarkoittaa äärettömän monen ykkösestä eroavan luvun tulo?) Kaavan todisti Wallis vuonna 1656.
5.1.4video8.PNG
youtube
Sarja osamurrolla 1.
Lasketaan muotoa \(\frac{1}{n(n+2)}\) olevien termien ääretön summa jakamalla termit kahteen osaan, jolloin ongelma yksinkertaistuu. Kyseessä on niinsanottu osamurtokehitelmä, jonka avulla voidaan laskea rationaalifunktioihin liittyviä laskuja, muun muassa integraaleja.
5.1.4video9.PNG
youtube
Sarja osamurrolla 2.
Lasketaan muotoa \(\frac{1}{n(n+k)}\) olevien termien ääretön summa jakamalla termit kahteen osaan, jolloin ongelma yksinkertaistuu. Kyseessä on niinsanottu osamurtokehitelmä, jonka avulla voidaan laskea rationaalifunktioihin liittyviä laskuja, muun muassa integraaleja.
5.3.1video1.PNG
5.3.1video2.PNG
5.3.2video1.PNG
youtube
Ala- ja yläsumma.
Alasumma arvioi funktion kuvaajakäyrän \(y=f(x)\) ja \(x\)-akselin väliin jäävää pinta-alaa kuvaajakäyrän alapuolella olevilla suorakulmioilla. Yläsumma puolestaan kuvaajakäyrän huippujen korkeudelle ulottuvilla suorakulmioilla.
5.3.2video2.PNG
youtube
Yleinen Riemannin summa.
Yleisessä Riemannin summassa suorakulmioiden korkeudet määräytyvät joidenkin evaluaatiopisteiden eli tägien perusteella. Evaluaatiopisteiden ei tarvitse olla esimerkiksi osavälien päätepisteitä tai kuvaajakäyrien huippujen x-koordinaatteja.
5.3.3video1.PNG
youtube
Jaon hienontaminen.
Jos Riemannin summaan liittyvää jakoa hienontaa/tihentää, niin summa lähestyy kuvaajakäyrän ja \(x\)-akselin väliin jäävän pinta-alan suuruutta.
5.3.3video2.PNG
youtube
Määrätty integraali.
Alasummien lukuarvot ovat korkeintaan mikä tahansa yläsumma. Tätä ominaisuutta käyttäen voidaan määritellä funktion integroituvuus ja edelleen määrätyn integraalin arvo.
5.3.3video3.PNG
youtube
Nimityksiä määrättyyn integraaliin liittyen.
Määrättyyn integraaliin liittyy monia nimityksiä.
5.4.1video1.PNG
youtube
Integraalin rajat.
Integraalin rajoja voidaan manipuloida.
5.4.1video2.PNG
youtube
integraalin lineaarisuus.
Summan integraali on integraalien summa. Vakion voi viedä ulos integraalista.
5.4.2video1.PNG
youtube
Integraalien arvioita.
Suuremman funktion integraali on suurempi. Jos integrandista otetaan itseisarvo, saadaan vähintään yhtä suuri integraalin arvo.
5.4.2video2.PNG
youtube
Jensenin epäyhtälö.
Konveksien funktioiden avulla saadaan arvioita integraaleille.
5.4.2video3.PNG
youtube
parillinen ja pariton.
Jos integroidaan välin \([-a,a]\) yli, niin parittoman funktion integraalista tulee nolla ja parillisen funktion integraali on kaksi kertaa integraali välin \([0,a]\) yli.
5.4.2video4.PNG
youtube
parillinen sovellus.
Jos integroidaan välin [-a,a] yli, niin integraalia voi sieventää parittomien ja parillisten funktioiden tapauksessa.
5.4.3video1.PNG
5.4.4video1.PNG
youtube
Integraalilaskennan väliarvolause kahden funktion tulolle.
Integraalilaskennan väliarvolauseen yleistys tilanteeseen, jossa integrandina on kahden funktion tulo. Tuloksena saadaan toisen funktion painotettu keskiarvo integroimisvälillä.
5.4.4video2.PNG
youtube
Integraalilaskennan toinen väliarvolause.
Eräs esimerkki integraalilaskennan väliarvolauseen toisenlaisesta versiosta.
5.5.1video1.PNG
5.5.6video1.PNG
youtube
Analyysin peruslause, esimerkkejä.
Esimerkkejä analyysin peruslauseen käyttämisestä.
5.5.7video1.PNG
5.6.1video1.PNG
youtube
Integrointi sijoittamalla 1.
Integroidaan sijoittamalla \(x\sin(x^2)\).
5.6.1video2.PNG
youtube
Integrointi sijoittamalla 2.
Integroidaan sijoittamalla \(\sin(3\ln(x))/x\).
5.6.1video3.PNG
youtube
Integrointi sijoittamalla 3.
Integroidaan määrätty integraali sijoittamalla. Muutetaan integroimisrajat.
5.6.1video4.PNG
youtube
Integrointi sijoittamalla 4.
Integroidaan määrätty integraali sijoittamalla. Tehdään takaisinsijoitus ja sen jälkeen sijoitetaan alkuperäiset integroimisrajat.
5.6.6video1.PNG
youtube
Sinin ja kosinin tulon integroiminen 1.
Integroidaan \(\cos(x)^n\sin(x)\) ja \(\cos(x)\sin(x)^m\).
5.6.6video2.PNG
youtube
Sinin ja kosinin tulon integroiminen 2.
Integroidaan \(\cos(x)^n\sin(x)^m\), kun \(n\) tai \(m\) on pariton.
5.6.6video3.PNG
youtube
Sinin ja kosinin tulon integroiminen 3.
Yritetään integroida \(\cos(x)^n\sin(x)^m\), kun \(n\) ja \(m\) ovat parillisia.
5.7.1video1.PNG
youtube
Tasoalueen pinta-ala.
Funktioiden kuvaajien rajoittaman tasoalueen pinta-ala voidaan laskea integroimalla.
6.1.2video1.PNG
youtube
Osittaisintegroidaan funktio ln(x).
Luonnollisen logaritmin integraalifunktio saadaan laskettua muun muassa osittaisintegroimalla.
6.1.2video2.PNG
youtube
Osittaisintegroidaan exp(x)sin(x).
Lasketaan funktion \(exp(x)sin(x)\) integraali. Tällöin joudutaan osittaisintegroimaan kahdesti.
6.2.2video1.PNG
youtube
Jakoyhtälö polynomeille.
Jos korkeampaa astetta oleva polynomi jaetaan matala-asteisemmalla, millainen polynomi on osamäärä ja millainen polynomi on jakojäännös?
6.2.3video1.PNG
youtube
Jakokulmassa jakaminen.
"Palautetaan mieleen kuinka lukuja jaetaan jakokulmassa. Huomataan, että lukujen \(\frac{1}{7},\quad \frac{2}{7},\ldots\) desimaalikehitelmät koostuvat pätkistä ""142857""."
6.2.4video1.PNG
youtube
Rationaalifunktion integroiminen 1.
Integroidaan \(\frac{1}{p(x)}\), jossa \(p(x)=(x-a)(x-b)\).
6.2.4video2.PNG
youtube
Rationaalifunktion integroiminen 2.
Integroidaan \(\frac{1}{p(x)}\), jossa \(p(x)=(x-a)^2(x-b)\).
6.2.4video3.PNG
youtube
Rationaalifunktion integroiminen 3.
Integroidaan monimutkainen rationaalifunktio.
6.2.5video1.PNG
youtube
Hornerin kaavio 1.
Jaetaan polynomi monomilla. Vaihtoehtoinen tapa polynomien jakokulmalle.
6.2.5video2.PNG
youtube
Hornerin kaavio 2.
Hornerin kaaviolla voidaan tehokkaasti laskea polynomin ja polynomin derivaatan arvo annetussa pisteessä.
6.2.5video3.PNG
youtube
Kantaluvun vaihtaminen.
Luku voidaan esittää eri kantalukujen avulla. Jos \(a
6.3.1video1.PNG
youtube
Integrointi trigonometrisella sijoituksella.
Lasketaan esimerkkejä trigonometrisilla sijoituksilla.
6.5.1video1.PNG
youtube
Epäoleellinen integraali rajoittamattoman välin yli.
Lasketaan epäoleellisia integraaleja.
6.5.1video2.PNG
youtube
p-integraali rajoittamattoman välin yli.
Integroidaan funktiota \(\frac{1}{x^p}\) välin \([a,\infty]\) yli.
6.5.2video1.PNG
youtube
Epäoleellinen integraali rajoittamattomasta funktiosta.
Lasketaan epäoleellisia integraaleja.
6.5.2video2.PNG
youtube
p-integraali origon ympäristössä.
Integroidaan funktiota \(\frac{1}{x^p}\) välin \([0,a]\) yli.
6.5.3video1.PNG
youtube
Integraalien vertailuperiaate.
Jos integrandi on monimutkainen, sitä voidaan arvioida yksinkertaisemmaksi. Jos yksinkertaisemman funktion integraali on äärellinen tai ääretön, niin saadaan tietoa alkuperäisen integraalin äärellisyydestä.
6.5.3video2.PNG
youtube
Onko integraali äärellinen?.
Tarkastellaan esimerkkejä integraaleista, joiden arvo on äärellinen tai ääretön.
6.6.3video1.PNG
youtube
Päätepistemenetelmät ja puolisuunnikasmenetelmä.
Käydään läpi vasen ja oikea päätepistemenetelmä sekä näiden keskiarvo, puolisuunnikasmenetelmä.
6.6.4video1.PNG
youtube
Keskipistemenetelmä.
Tarkastellaan keskipistemenetelmää.
6.6.4video2.PNG
youtube
Epäoleellinen integraali numeerisesti.
Lasketaan epäoleellinen integraali numeerisesti. Integraali jaetaan integraaliksi äärellisen välin yli sekä häntäintegraaliksi. Integraali äärellisen välin yli osataan laskea numeerisesti. Häntäintegraalia tulisi osata arvioida.
6.7.2video1.PNG
youtube
Simpsonin menetelmä 1.
Simpsonin säännön johtaminen muista numeerisista integrointimenetelmistä.
6.7.2video2.PNG
youtube
Simpsonin menetelmä 2.
Simpsonin säännön soveltaminen eksponenttifunktion integraaliin.
6.7.3video1.PNG
youtube
Sinin arvoja.
Lasketaan arvoja \(sin\bigg(\frac{\pi}{n}\bigg)\) muistikolmioiden avulla.
6.7.3video2.PNG
youtube
Bhaskaran approksimaatio.
Lasketaan arvoja \(sin\bigg(\frac{\pi}{n}\bigg)\) Bhaskaran approksimaation avulla.
6.8.4video1.PNG
youtube
Gaussin kvadratuuri.
Integraaleja voidaan laskea numeerisesti Gaussin kvadratuurilla.
7.1.1video1.PNG
youtube
Tilavuus siivuttamalla.
Jos tunnetaan kappaleen poikkileikkauksen pinta-ala joka kohdassa, voidaan kappaleen tilavuus laskea integroimalla.
7.1.2video2.PNG
youtube
Pyörähdyskappaleen tilavuus.
Pyörähdyskappaleen tilavuus voidaan laskea integroimalla.
7.3.1video1.PNG
youtube
Käyrän pituus integroimalla.
Käyrän pituus voidaan laskea integroimalla.
7.3.2video1.PNG
youtube
Kartion pinnan ala.
Tarkastellaan kartion ja katkaistun kartion pinta-aloja. Tämä liittyy läheisesti pyörähdyskappaleen pinta-alan laskemiseen.
7.3.3video1.PNG
youtube
Pyörähdyskappaleen pinta-ala.
Lasketaan pyörähdyskappaleen pinta-ala integroimalla.
7.4.1video1.PNG
youtube
Massakeskipisteen x-koordinaatti.
Perustellaan massakeskipisteen \(x\)-koordinaatin kaava.
7.4.1video2.PNG
youtube
Massakeskipisteen y-koordinaatti.
Perustellaan massakeskipisteen \(y\)-koordinaatin kaava.
7.4.1video3.PNG
youtube
Massakeskipiste Aurinko-Maa-systeemille.
Koko systeemin massakeskipiste saadaan osien massakeskipisteiden painotettuna keskiarvona.
7.4.2video1.PNG
youtube
Kolmion massakeskipiste.
Kolmion massakeskipiste sijaitsee mediaanien leikkauspisteessä.
7.4.3video1.PNG
youtube
Pappuksen tilavuuslause.
Pyörähdyskappaleen tilavuus voidaan laskea kertomalla massakeskipisteen kulkema matka alueen pinta-alalla.
7.4.3video2.PNG
youtube
Pappuksen tilavuuslauseen todistus.
Todistetaan Pappuksen tilavuuslause.
7.4.3video3.PNG
youtube
Pappuksen pinta-alalause.
Pyörähdyskappaleen tilavuus voidaan laskea kertomalla käyrän massakeskipisteen kulkema käyrän pituudella.
7.4.3video4.PNG
youtube
Pappuksen pinta-alalauseen todistus.
Todistetaan Pappuksen pinta-alalause.
8.1.1video1.PNG
youtube
Frobeniuksen sarjamenetelmä.
Differentiaaliyhtälöitä voidaan ratkaista tekemällä yrite, joka on potenssisarja.
8.1.2video1.PNG
youtube
Picardin interaatiomenetelmä.
Differentiaaliyhtälöitä voidaan iteroiduilla integraaleilla.
tarpeen.PNG