Takaisin selaukseen

Mitä kuuluu?

1975

Kuhmolaisteatteri on toiminut vuodesta 1962 lähtien Kuhmon nuorisoseuran yhteydessä. Kuhmon kesäteatteritoiminta juontaa kuitenkin jo viime vuosisadalle. Silloinkin kesäteatteri oli nuorisoseuran hoteissa.

Kuhmossa on näytelty kesäisin sotien jälkeen vain muutamia välivuosia lukuunottamatta. Kuhmolaisteatteria edelsi Kuhmon näytelmäkerho, joka aloitti toimintansa 1953.

Keväällä 1962 kuulutettiin paloasemalle näyttämötyöstä kiinnostunutta väkeä. Oli määrä esittää näytelmä Kuhmossa pidettävillä nuorisoseuraväen kesäjuhlilla.

Touhuun innostui parikymmentä kuhmolaista. Kuhmolaisteatterin ensimmäinen esitys oli Nestori Huhtasen ohjaama ''Rykmentin murheenkryyni''. Seuraavana vuonna esitys jo televisioitiin ''Seuranäyttämö toimii'' - sarjaohjelmaan.

1960-luvulla kuuluivat ohjelmistoon myös ''Tukkijoella'', ''Kun ruusut kukkivat'' ja ''Seitsemän veljestä''.

Omintakeiset näytelmät

Vuonna 1969 alkoi Kuhmolaisteatterin omavarainen kausi, jolloin näytelmät on saatu kotikylältä, opettaja Unto Heikuran kynästä. Kappaleet on istutettu kainuulaiseen ympäristöön, tapahtumien taustat ovat tuttuja ja kieli aitoa.

Unto Heikuran näytelmistä on Kuhmolaisteatterin ohjelmistossa ollut vuosina 1969-1971 ''Härkähäät'', 1971-1973 ''Kettuvaari'' ja 1974-1975 ''Vartioitu kylä''.

Näistä ''Kettuvaari'' lähetettiin kuhmolaisten esittämänä televisiossa. Kuhmossa toimiva läänintaiteilija Timo Linnasalo puolestaan valmistelee kokoillan elokuvaa ''Vartioidun kylän'' pohjalta.

Kuhmolaisteatterin jäsenet ovat kurkistelleet tv-ruudusta muulloinkin. Moni muistaa ''Havukka-ahon ajattelijan'', jonka toteuttamisessa Kuhmolaisteatterin näyttelijöillä oli merkittävä panoksensa. Viimeksi Jussi Koivusilta kumppaneineen esiintyi MTV:n Kainuu-illassa ''Unta ja näläkeä''.

''Kuhmolaisteatteri on saanut suhteellisen paljon julkisuutta. Lieneekö vaikuttanut sekin, ettei muualla Kainuussa toiminut pitkiin aikoihin kesäteatteria. Nyt ovat Kajaani, Suomussalmi ja Paltamo innostuneet uudelleen leikkiin'', Jussi Koivusilta totesi.

Ensi kesänä Kuhmolaisteatterin ''omavaraiskauteen'' tulee pitkästä aikaa katkos. Ohjelmistossa on nyt Tatu Pekkarisen ikihauska kansannäytelmä ''Peräkylän profeetta''.

Metsurista hammaslääkäriin

''Kuhmolaisteatterin väki kattaa alueen yhteiskuntarakenteen lähes laidasta laitaan. On metsuri Kauko Huusko, hammaslääkäri Teppo Korhonen, on maanviljelijää, talonmiestä ja opiskelijaa'', Jussi Koivusilta luettelee.

Näyttelijäpulaa ei Kuhmolaisteatteri ole viime vuosina kärsinyt. Joskus on erikoistyyppejä täytynyt hakea vanhoista harrastajista.

Näyttelijöille ei makseta suoranaisia palkkioita. Tasapuolisina ryhmäkorvauksina on tehty ulkomaanmatkat Tanskaan ja Espanjaan. Jonkin verran jaetaan stipendejä teatteriharrastuksen tueksi, Koivusilta totesi.

''Muuan savolainen sanoi viime syksynä, ettei Kuhmo ole sitten talvisodan päivien päässyt esiin juuri muuten kuin kesäteatterin ansiosta'', kehaisee luontevasti Jussi Koivusilta, 53, [Juttu on vuodelta 1975. Siis Jussi on syntynyt suurinpiirtein 1975-53=1922.] Kuhmolaisteatterin veteraani ja pitkäaikainen ohjaaja.

Kyllähän Kuhmolaisteatteri tämän tästä vilahtaa televisiossakin valtakunnan verkkoon. Kainuulaisesta 13.500 asukkaan rajapitäjästä kotoisin oleva kesäteatteri, jonka katsomossa on istunut tiukimmillaan parituhatta vierasta.

Menestyksen salaisuus

Kuhmolaisteatteri ei esiinny kovin tiheästi. Ensi kesänkin kalenterissa on ennakkoon vain kymmenen näytöstä.

Silti on vuotuisissa yleisömäärissä päästy yleensä 5.000 katsojan paremmalle puolelle. Huippuvuonna 1974 Kuhmolaisteatterilla oli 7.500 ystävää.

Yhtä näytöstä kohti on ennätys vuodelta 1963. Silloin seurasi tukkilaiskisojen aikaan esitettyä ''Tukkijoella'' pyöreästi 2.000 katsojaa.

Tavanomainen katsojamäärä on viime vuosina ollut 500-800 henkeä näytöstä kohti. ''Enempää ei oikeastaan sovikaan - hälinä tulee liian kovaksi paikoista taisteltaessa'', Koivusilta sanoi.

''Yleisömenestys osoittaa, että teatterin tekemiseen on Kuhmossa tarvetta. Täällä käy myös paljon teatterivieraita Pohjois-Savosta ja jopa Pohjois-Karjalasta. Jopa ruotsinsuomalaisia matkustaa varta vasten teatteriin'', Koivusilta totesi.

Kesäteatteri onkin Kuhmon parhaita vetonauloja Runon ja rajan tien, talvisodan taistelupaikkojen ja Kamarimusiikkifestivaalien ohella.

Kuhmolaisteatterin menestykseen lienee vaikuttanut paljon sen aitous ja omintakeiset kappaleet. ''Kuhmolaisteatteri ei pyri konstailemaan teatterilla, vaan me olemme nimenomaan kuhmolaisia, teatterissa kiinni olevia ihmisiä'', Jussi Koivusilta vakuuttaa.

Lapsiteatteri jälkikasvuna

Kuhmolaisteatterin piiristä lähti muutama vuosi sitten ajatus Kuhmon Lapsiteatterista. Nykyisin lapsiteatteri on kiinteä ja kouliintunut ryhmä, johon kuuluu viitisentoista tyttöä. Iältään he ovat etupäässä 10-14-vuotiaita.

Lapsiteatteria on tänä keväänä vetänyt Harrastajateatteriliiton palkkalistoilla oleva Elina Rainio, joka tuli joululta Kuhmoon väliaikaiseksi opettajaksi. Lapsiteatterin viikottaisissa harjoituksissa on tärkeä osuus luovan toiminnan ja ilmaisun kehittämisellä.

Lapsiteatterikin tuo ensi kesänä panoksensa Kuhmon kesäteatteritoimintaan. Kesäkuussa esitetään muutaman kerran ryhmän yhteisesti laatima lastennäytelmä ''Viima Viperus''.

Myös nukketeatteri kuuluu ohjelmistoon. Lasten teatterileiri järjestetään ensi kesänä Kuhmossa kolmannen kerran.

''Lapset ovat niin osaavia, että heille pitäisi ehdottomasti saada pysyvä ammattiohjaaja'', Elina Rainio toteaa.

''Vartioitu kylä'' perustuu paikallisiin tositapahtumiin, jotka sattuivat sodan aikana. Siksi kohtauksessa esiintyy myös sotilaita.