Isä Efraim Pitkätossu, Peppi ja Kurrelikurrelikuun saaren väkeä.
ei kuvausta
Kuhmon lapsiteatteri on tehnyt kovasti töitä valmistellessaan Peppi Pitkätossu -näytelmää. Sunnuntaisen ensiesityksen jälkeen saattoi todeta, etteivät nuo 50 harjoituskertaa ole menneet hukkaan. Toivo Mikkolan kesäteatteriesitys oli tosiaan hauskaa katsottavaa. Astrid Lindgrenin tekstille ja sen huolelliselle toteutukselle nauroivat aikuiset vähintään yhtä äänekkäästi kuin lapset.
Eija Kyllönen eläytyi Peppi Pitkätossun tehtäväänsä esimerkillisesti. Jännittämisen häivääkään ei ollut havaittavissa; kaiken lisäksi hän liikkui ja lauloi pirteästi. Kuhmossa nähtiin kertakaikkiaan se ihan oikea Peppi, vähintään yhtä oikea kuin taannoin televisiossa.
Hyvin muutkin suoriutuivat tehtävistään - Pepin hevosta myöten (sekin oli ihan oikea), vaikka se esityksen lopussa pudottikin Pepin selästään. Mutta Peppihän ei tunnetusti ole sellaisesta tempusta moksiskaan.
Näyttelijöiden puvustukseen oli paneuduttu huolella. Eniten hilpeyttä herätti varmaankin isoa vatsaansa kannatteleva Isä Efraim Pitkätossu ja Kurrelikurrelikuun saaren pikimusta väki. Ulkoilmateatteri tarjoaa muutenkin piristäviä mahdollisuuksia lavastukseen; harvoin näkee oikeaa hevosta sisäteatterissa.
Omat haittapuolensakin ulkoilmateatterilla tietysti on: näytelmää edeltäneet vesisateet aiheuttivat sen, että katsomo oli vain puolillaan. Itse esitystä eivät sateet onneksi päässeet vesittämään. Kuin tilauksesta kaikki esityksen aikana satanut vesi tuli alas väliajalla.
Toivottavasti sää suosii tulevia näytäntöjä paremmin. Täydet katsomot esitykselle soisi. Katsomaan kannattaa tulla kauempaakin ja koko perheen voimalla. Esityksen kesto jää väliaikoineen alle puolentoista tunnin; perheen pienimmätkin jaksavat varmasti katsoa.
Pekka Sipilä