Kuhmon lapsiteatterin näyttelijöillä Sari Heikuralla, 12, ja Eija Kyllösellä, 12, on vähäisestä iästään huolimatta jo melkoinen kokemus ja rutiini teatterityössä. Viitisen vuotta teatteria harrastaneet tytöt esiintyivät Kuusamossa pidetyssä nuorten taidetapahtumassa Peppi Pitkätossu -näytelmässä, jota he ovat harjoitelleet noin 50 kertaa sekä esittäneet sitä 22 kertaa aikaisemmin - noin 3500:lle kainuulaiselle.
Tytöillä on valmiit ja varmat mielipiteet teatterin tekemisestä ja jännittäminen näyttämöllä on heille outo käsite. - Kun tietää osaavansa roolinsa, niin näyttämöllä on kuin kotonaan, toteavat Sari ja Eija.
Sari Heikura kertoo näytelleensä siitä lähtien, kun Topi (Toivo Mikkola) tuli paikkakunnalle. Sitä ennenkin Sari oli mukana, mutta säännöllisesti hän on näytellyt vasta kolmisen vuotta.
Sari on ollut mukana kaikissa heidän kesäteatterinäytelmissään, joita hän arveli olleen viisi tai kuusi. Hänen mielestään näyttelemisessä on "loppujen lopuksi paljon sellaisia asioita, jotka ovat hyviä". - On vaikea selittää, minkä takia on kiva olla näyttämöllä. Silloin, kun näkee, että yleisö ottaa sen hyvin vastaan, on mukavaa.
- Ehkä se on se, että minusta on kiva näytellä jotakin muuta mitä itse on. Pääsee irti siitä, mitä tavallisesti tapahtuu.
Sarille harjoituksiin lähtö ei ole vaikeata - sinne lähtee mieluummin kuin kouluun. Joskus tietysti harjoitustahti väsyttää. Sari vakuuttaa, ettei näytteleminen häiritse hänen koulunkäyntiään.
Eija Kyllönen esittää Peppi Pitkätossussa nimiroolia ja sai Kuusamossa kiitosta roolisuorituksestaan. Hän totesi itse, ettei nähnyt yleisöä ollenkaan esityksen alkuvaiheissa, sen verran kova meno oli näyttämöllä päällä. Hän totesi kuitenkin, että tilaisuus oli sillä tavalla muita esityksiä tärkeämpi, että koko ajan täytyi repliikkeihin ja liikkumiseen kiinnittää huomiota.
Eija kertoo olleensa siitä lähtien mukana teatterityössä, kun Sarin isä Unto Heikura veti näytelmäkerhoa. Eija toteaa, että silloinkin heillä olisi jo ollut valmiita näytelmiä esitettäväksi. Harrastuksestaan Eijalla on Sarin lailla valmiit mielipiteet. [Lasten harjoittelema näytelmä! Olisikohan Vesa-Matti Loiri ja Uunon appiukko olleet jossakin elokuvassa. Pääsylippuna pullonkorkkeja?]
- Siinä pääsee eroon omasta minästään. Toisekseen minä olen pienestä asti halunnut harrastaa teatteria. Ekalla luokalla koulussa oli jo peikkotarina, jossa olin mukana ja olin siihen varsin innostunut.
- Kun tuntuu, että on onnistunut, kun tuntuu, että kertakaikkiaan on onnistunut, niin silloin minä säteilen, kertoo Eija.
Sarin ja Eijan kotikunnassa Kuhmossa tehdään voimakasta työtä teatterin hyväksi. Paitsi lapsiteatteria, jota Kuhmossa on tehty viitisen vuotta, paikkakunnalla toimii aikuisteatteri, joka esiintyy pääasiassa kesäteatterissa. Kuusamossa kahdella näytelmällä mukana olleeseen lapsiteatteriin kuuluu vielä yli 16-vuotiaiden ryhmä.
Kulttuurisihteeri Toivo Mikkola on ollut vetämässä lapsiteatteria kolmisen vuotta ja sinä aikana on tehty monta näytelmää lapsille. Tahtina on ollut pari näytelmää vuodessa, toinen sisätiloihin ja toinen kesäteatteriin. Syyskaudella on tehty yksi ja kevätkaudella toinen. Mikkola kertoo, että Harrastajateatteriliiton mukaan Kuhmo on toinen paikkakunta Suomessa, missä lapsiteatteri tekee säännöllisesti kesäteatteria.
Näytelmiä harjoitellaan kerran viikossa, ennen esitystä ja varsinkin ennen kesäteatterinäytöksiä kuitenkin joka päivä. Ja teatterin anti tiedetään hyvin Kainuussa. Vaikka ensi kesäksi ei oltu vielä valmisteltu näytelmää, oli Sotkamo jo ostanut koko näytöksen ja Vuolijoki varannut toiseen näytökseen 100 lippua. Ehkä se johtuu siitä, että esimerkiksi Peppiä kuhmolaiset ovat esittäneet joka ainoassa Kainuun kunnassa.
Kuhmossa toimiva lapsiteatteri on nuorisoseuran alainen, niin kuin monet Oulun läänin muutkin harrastajaryhmät. Mikkola kertoo toiminnan tarkoituksena olevan, että lapset tekevät teatterinsa lapsille. Toisena tärkeänä tavoitteena on kasvattaa uutta katsojapolvea teattereihin
Toivo Mikkola, jolla itsellään on kymmenen vuoden kokemus lapsiteatterin tekemisestä, kiittää Kuhmon kuntaa todellisesta kulttuuriystävällisyydestä. Sen merkkinä kohoaa ensi kesänä uusi kesäteatteri, johon saadaan muun muassa uusi sadekatos. Rakentamisesta vastaa Kuhmon kunta. Mikkola kertoo teatteritoiminnan saaneen kunnalta tänä vuonna 25~000 markkaa ja viime vuonna 32~000 markkaa. Tuki on ollut \lainaus{toelliseen}, muun muassa teatterin rakentamiseen suunnattua.
Välitöntä ohjaajapuutettakaan paikkakunnalla ei ole, sillä Kuhmosta löytyy neljä sellaista henkilöä, jotka ohjaavat säännöllisesti. Tulokset teatterityöstä ovat olleet todella hyvät, sillä kun lapsiteatteri lasketaan mukaan, yksistään kesäteatteriesityksiä seuraa 8000-9000 henkeä vuosittain. Yhtenä suosion salaisuutena Mikkola näkee sen, että teatterissa esitetään paikallisia näytelmiä ja omin voimin.