Näytelmän juliste.

Vartioidussa kylässä esiintyy jo useissa aikaisemmissa näytelmissä rutiinia hankkinut kuhmolainen näytte-lijäkaarti. Kuvasta pitäisi löytyä Mauno Kähkönen, Irma Leväsalmi, Veikko Huotari, Tapio Merentie, Elina Pääkkönen, Kauko Huusko, Ulla Tapaninen, Kaarina Kähkönen, Eila Pikkarainen, Lasse Åberg, Antero Kokkonen, Pentti Romppanen, Kalevi Karhu, Heikki Piirainen, Toivo Kinnunen, Kalevi Väisä-nen, Yrjö Haverinen, Matti Rahikainen, Mirja Pikkarainen, Taimi Haikonen, Matti Häkli ja Risto Vilja-nen. Mukana perhekuvassa on myös näytelmän ohjaaja Jussi Koivusilta.

Vartioitu kylä

Kuhmolainen 27.6.1974

• Alik. Kumpulainen: Tässä on ihmisistä kysymys.
• Stm. Kervinen: No kenestä on kysymys silloin, kun miehelle pannaan kivääri kouraan ja sanotaan että ammu nyt, huudetaan oikein sotaäänellä, että siihen vaan varvi keskelle rintaa ja verta kentälle.\\ Kenestä silloin on kysymys, sanopa!
• Alik. Kumpulainen: Valantehneestä sotilaasta.
• Stm. Kervinen: No mikä minä sitten olen?
• Alik. Kumpulainen: Paskapulikka kärryn rattaissa etkä muuta. Sinulla on sentään ase, jolla voit puolus-tautua, mutta näillä siviileillä ei ole mitään. Ovat syyttä suotta sodan jaloissa.

Mm. vierellä olevat sanat on viime vuosina näytelmäkirjailijana mainetta niittänyt opettaja Unto E. Heiku-ra asettanut roolihenkilöittensä suihin parhaillaan viimeisteltävänä olevassa uudessa näytelmäs-sään >>Vartioitu kylä>>. Kuhmolaisteatterin esityksen ohjaa Jussi Koivusilta ja näytelmän ensi-ilta on Kelon maastossa sijaitsevassa kesäteatterissa 29.6. Kaikkiaan kertyy Vartioidulle kylälle kahdeksan esi-tyskertaa näytäntökauden päättyessä sunnuntaina 14.7. Vartioitu kylä pitää sisällään kaksi näytöstä, joissa on yhteensä yhdeksän kuvaelmaa. Kyseessä on kertomus rajaseutukylän elämästä sotakesänä 1944.

Tällä näytelmällä Kuhmolaisteatteri jatkaa viime vuosina omaksutulla linjallaan. Nytkin on näytelmän ainekset Härkähäiden ja Kettuvaarin tapaan koottu kuhmolaisista aiheista. Kuhmolaisteatterin on tässä suhteessa kiittäminen sitä, että sillä on käytettävissään Unto E. Heikuran tapainen kirjoittaja, sillä muutoin jouduttaisiin aiheet valitsemaan jo kuiviin ammennetuista vähäisistä kesäteatteriin soveltuvista näytelmis-tä. Omaleimaisuus onkin eräs Kuhmolaisteatterin parhaista valteista.

Vartioidun kylän tapahtumat liikkuvat sodan loppuvaiheissa vuonna 1944. Kertomus on rajakylän elä-mästä näinä ankeina aikoina, jolloin verenkarvas taivas kaartui yllä merkiten tykistön tuli-iskuja, sekä pa-lavia asumuksia ja metsiä. Tänä aikana elettiin korpien keskellä partisaanivaaran kourissa. Näytelmän tar-koituksena ei ole missään vaiheessa ihannoida sotaa. Iloisissakin hetkissä kuvastuu läpi sodan ankaruus ja puute. Se jos mikä kertoo sotaa kokemattomalle sukupolvelle ajatuksen sodan mielettömyydestä. Sodan kokenut sukupolvi muistaa nämä asiat omakohtaisena läksynä.

Näytelmistä yleensä on sanottu, että ne ovat viini, joka paranee vanhetessaan. Vartioidussa kylässä esi-kypsyttely on kuitenkin viety varsin pitkälle, kuten viimeisissä harjoituksissa saattoi todeta. Kuhmolaiste-atterilla on tänäkin vuonna täysipainoista kerrottavaa niin kuhmolaisille kuin paikkakunnalla vieraileville matkustavaisillekin. Tuntuu siltä, että Vartioidun kylän vuoksi kannattaisi jälkeenpäin katumatta tehdä pi-tempikin mutka matkaansa. Näin varmasti tapahtuukin monen kohdalla, kunhan sanoma Kuhmolaisteatte-rin tämänkertaisesta esityksestä menee perille.