[jatkoa etusivulta]
Vuosi sitten tutustuttiin. Viime viikolla kuvattiin 1930-luvun tapahtumia Vepsän ja Kuumun suunnassa. Kesäkuvaukset aloitettiin juhannuksen jälkeen ja kuvauspaikkoina ovat olleet Ahovaaran [alkutekstissä ''oikean kylän väärä nimi'' Risteli.] suunnassa Kaatio ja Kide sekä Kuumussa Piiraala. Elokuvan tapahtumat ajoittuvat pääasiassa jatkosodan loppuvaiheeseen, kesään 1944.
Elokuvan kustannusarvio liikkuu 1 150 000 markan paikkeilla. Suomen Elokuvasäätiöltä Vartioitu Kylä on saanut 520.000 markkaa, joka on myönnetty lainana. Ohjaaja Timo Linnasalon mukaan yleensä puolet myönnetystä summasta saadaan avustuksena, mutta Vartioidun Kylän kohdalla asia on vielä epäselvä. Mainos-Televisio on myöntänyt 200.000 markkaa, joten elokuva nähdään televisiossa värilähetyksenä, tosin aikaisintaan vasta parin vuoden päästä. Lisäksi elokuvan tekoon on saatu Filminorin tekninen kalusto ja henkilökunta, mikä sinänsä on pyöreästi arvioituna 300.000 markan arvoista.
Elokuvan päätuottaja on Reppufilmi Oy. Tuotantopäällikkö Jouko Lumme kertoi, että elokuvaa on lähdetty tekemään niin hyvällä teknisellä ryhmällä ja näyttelijäporukalla kuin vaan Suomesta löytyy. Lumpeen mukaan Filminor on aina investoinut korkeatasoisiin laitteisiin ja mm. juuri ennen elokuvan filmauksen aloittamista saatiin kameraan uusi optiikka, jonka valovoima riittää yökuvaukseen. - Vartioitu Kylä on ensimmäinen elokuva Suomessa, jossa yökohtaukset on todella kuvattu yöllä, kertoi tuotantopäällikkö Lumme.
Elokuvissa istuessa harva tajuaa, mikä työpanos elokuvaan on uhrattu. Muutaman sekunnin otosta harjoitellaan tunteja, vaihdellaan kuvakulmia jne. Kuitenkin tuotantopäällikkö Lumpeen mukaan Vartioidun Kylän kuvaukset ovat pysyneet aikataulussaan. Säät ovat suosineet tekijöitä ja vain muutamia kohtausjärjestyksen vaihdoksia on jouduttu tekemään.
Pisintä päivää on kuitenkin Kuopion kaupunginteatterista virkavapaalla oleva lavastaja Pentti Valkeasuo joutunut tekemään. – Ei riitä, että elokuva on oikeaan aikakauteen sopivaa, vaan että se on myös rikasta, elävää ja aitoa, sanoi tuotantopäällikkö Jouko Lumme. Jotta rakennukset muodostaisivat oikeat kulissit, on muutamiin jouduttu rakentamaan pärekatot.
Tuotantopäällikkö Lumme mainitsi, että kuvauspaikaksi ei ajateltukaan muuta kuin Kuhmoa. - Täällä pystymme käyttämään Kuhmon kesäteatterin ihmisiä, varsinkin Keskitalon Heikiksi on vaikea kuvitella ketään muuta kuin Huuskon Kaukoa ja Tulivaaran isännäksi puolestaan oikea henkilö on Mauno Kähkönen.
Elokuvassa on mukana yhdeksän ammattinäyttelijää. Antti Litja nähdään kersantti Tolvasena ja Markku Blomqvist on kansanhuollon ostomiehenä, joka on enemmänkin koominen hahmo. Tuula Nyman esittää kylään muualta tullutta leskiemäntää ja Kaija Kangas Keskitalon tytärtä. Paavo Piskonen ja Markku Huhtamo nähdään sotamiehinä ja Timo Torikka suomalaisena kaukopartiomiehenä. Raimo Grönberg joutui venäläisen desantin osaansa varten opettelemaan myös hanurinsoiton. Lappeenrannasta tullut Kaarlo Karppanen näyttelee Kärnä-ukkoa, joka aktiivisesti seuraa maailman tapahtumia ja niistä toisille ahkerasti tiedottaa, mutta jota kukaan ei ota oikein tosissaan.
Kuhmolaisia on Kauko Huuskon ja Manu Kähkösen lisäksi mm. Irma Leväsalmi Keskitalon emäntänä, Taimi Haikonen Marina ja Kauko Hyvärinen sotamies Lehtona. Myös elokuvan kyläläisten joukossa esiintyy monia kuhmolaisia.
Sekä kuvaus- että näyttelijäporukka on majoittuneena ammattikoululle, jossa heillä on rekvisiitta-, puku-, ym. varastot.
Tosin lähiaikoina he joutuvat muuttamaan pois ammattikoululta kamarimusiikkifestivaalilaisten tieltä. Tuotantopäällikkö Lumpeen mukaan elokuvan raakaleikkaus suoritetaan Kuhmossa. Kuvaukset päättyvät elokuun alussa ja ensi-ilta on suunniteltu lokakuuhun. - Tosin Suomessa on valmistumassa kolme pitkää elokuvaa, joilla kaikilla suunniteltu ensi-ilta ajoittuu lokakuuhun. Tämä voi vielä aiheuttaa joitakin muutoksia aikatauluun, koska peräkkäiset ensi-illat syövät katsojalukumääriä, sanoi Lumme.