1.22 Nujulan kaupungin historia (1931)

Nujula on nuuskasta nostettu ja kaupungin arvohon kastettu. Nujulass’ on Aurinko ja Nujulass’ on Kuu Nujulankin tytöllä on naurava suu. Kerto: Nujula on nujula ja kelpaa se jaa kesä kyllä Nujulassa nutjuttaa.

Nujulass’ on kirkko ja koulukin viel’, lääkäri ja pappi väliin käyvät siell’, eikös ole hedelmiä tiedon puun? Kaupungissa vielä yksi telefuun. Kerto.

Olympia-sankareita Nujulass’ on myös, Köntyksen pojat ne on ahkeras’ työss’. Maine se kulkee ain’ Kuopioon ast’, kun pojat on liikkeellä Nujulast’. Kerto.

Kaupungin kadut on kuin pylväskäytävää, ja räätäli Walli on kaupungin pää. Hän se on ruhtinas Nujulan, sen porjestar’, räätäli ja handelsman. Kerto.

Ennen kello seitsemää illalla on laivakin Nujulan sillalla. Kermat se ottaa ja kurnaali jää, se Nujulan pöyvillä pötjöttää. Kerto.

Laulaisin emännist’kin mutta kun ei lauluuni mahdu niin lihavia ei. Siksipä lopetan lauluni tään, kun laulelen vielä tän loppupään. Kerto.