ei kuvausta

Tukkijoki virtasi Kuhmosta Kostamukseen

Kuhmolainen, vuosi?

Kun Kuhmon yläasteen näytelmäkerho parilla ulkopuolisella vahvistettuna alkoi harjoitella Teuvo Pakkalan klassikkoa Tukkijoella, tuskin kukaan osasi aavistaa, millaisen suosion näytelmä saisi. Alkuperäinen ideahan oli tuottaa koko kouluyhteisön voimin itsenäisyyden juhlavuoteen sopiva koulunäytelmä. Mutta niin kävi, että näytelmä kiinnosti muitakin kuin koululaisia ja huipennus oli huhtikuinen esiintyminen Kostamuksen kulttuuritalolla.

Kulttuuritalo monen toiminnan keskus

Kostamus-kaupunki otti kuhmolaisvieraansa sydämellisesti vastaan. Kouluväestä kun oli kyse, ohjelmaan kuuluivat vierailut Kostamuksen kouluissa n:o 1 ja 2. Nuoressa kaupungissa on paljon lapsia. Nykyiset neljä koulua käyvät ahtaiksi ja viidettä odotetaan. Koulukäynneillä seurattiin opetusta, vaihdettiin pikkulahjoja ja solmittiin tuttavuuksia. Tukkijokelaiset kävivät luonnollisesti myös malmilouhoksella ja rikastamossa, jonka valtavat myllyt taukoamatta pyörittivät murskejauhetta papumaisiksi pelleteiksi. Illanvietossa esitettiin vuorotellen ohjelmaa, laulettiin ja tanssittiin.

Ennen näytöksiä kulttuuritalon johtaja Natalia Vakula esitteli vieraille taloaan. Kulttuuritalon suuren salin näyttämöllä esitetään näytelmiä, pidetään konsertteja ja arvokkaimpia juhlatilaisuuksia. Mutta ei tässä suinkaan kaikki. Pikkusalissa tanssii nuoriso viikonloppuisin diskotansseja, liikuntasalissa pelataan pallopelejä, pimiössä valmistuvat valokuvat, suurilla aulan seinillä riippuvat näyttelytaulut ja punttisalissa kolisevat raudat ja pullistuvat lihakset. Talossa pidetään myös monenlaisia kursseja ja pienempiä tilaisuuksia. Sana kulttuuri on käsitetty todella laajasti, mikä sopisi terveisiksi meillä käytävään kulttuurikeskusteluun.

Tukkijoella-vierailu oli päänavaus

Esiintyminen oudolla isolla lavalla ei ollut toki ongelmatonta. Sisääntulot, paikat ja poistumiset oli harjoiteltava siinä lyhyessä ajassa, mikä ryhmän tiiviiltä kierto-ohjelmalta jäi. Sitten vain asut ylle ja odottamaan. Kostamuksen ja Kuhmon yhteisen YYA 40-juhlan päättäisi Tukkijoella-näytelmä.

Ja niin virallisemman ohjelman jälkeen haitari vetäisi alkutahdit, keksit heilahtivat ja tukkilaiset tulivat lavalle. Miten kävisi Pietolan, onnistuisiko Rättärin juonittelu vai vetäisikö Turkka pisimmän korren? Yleisön joukossa oli paljon suomentaitoisia, osa kaukaakin tulleita. Loppulaulun jälkeiset aplodit kertoivat, että näytelmä meni perille, vaikkei esitys ehkä ryhmän parhaita ollutkaan. Seuraavana aamuna oli lyhennetty esitys lapsiyleisölle. Lasten silmät loistivat. Esitys oli erinomainen. Lapset miltei hukuttivat näyttelijät pikkulahjoillaan ja onneksi kuhmolaisillakin oli vielä jäljellä vastalahjoja.

Näytelmän ohjannut Leena Nuortila oli matkaan tyytyväinen.

- Tukkijoella-ryhmässä on ollut hyvä henki. Vaikka joskus oli vaikea löytää aktiivisille ihmisille sopivia harjoitteluaikoja, työ sujui ja Kostamus-vierailu oli sitten onnistunut huipennus.

- Oli se melkoinen kokemus esiintyä ihan oikealla suurella näyttämöllä, sanoo 8. luokkalainen Kari Kuosmanen. - Pääsin myös käymään yksityiskodissa. Oli se hieno reissu.

- Vierailu oli onnistunut kokemus ja vastaanotto todella lämmin, kertoo rehtori Tauno Rantonen. - Kuvaisin kouluväen kannalta vierailuamme sanalla päänavaus. Me saimme hyvän vastaanoton ja se myös velvoittaa meitä. On ihan työryhmässä mietittävä, kuinka jatkamme alkanutta ystävyystoimintaa.

Unto Mentula

Avaa juttu erillisessä ikkunassa.