Lehti: Kuhmolainen
Otsikko: Kirjailija Heikki Turunen kävi katsomassa Simpauttajan Kuhmossa
Avainsanat:
Kirjailija Heikki Turunen kävi katsomassa Simpauttajan Kuhmossa
Kuhmolainen 1.8.1995
Kuhmon Kesäteatterin tämän kesän näytelmän käsikirjoittaja Heikki Turunen kävi katsomassa Simpauttajan.
Heikki Turunen tuli kauden viimeiseen näytökseen ja eli koko ajan tekstin mukana. Nauraa hörötti siinä missä muutkin.
Onhan tämä henkilöistä karsittu versio, mutta tämä pitää tehdä niillä voimavaroilla, mitä sattuu olemaan, tuumasi kirjailija.
Siinä on tuon kirjoittamisen laita niin, että sitä luopi nämä hahmot joko itsestään tai omasta lähipiiristään, kertoi Turunen.
- Tässä näytelmässä on käynyt niin, että Simpauttajassa on minua, samoin Impassa, Joukossa ja Jompassa.
Myös Otto on todellinen henkilö. Tapasin Oton tyylisen puusta naisia veistävän mielisairaan miehen toimittajana ollessani.
Sitten Heikki Turunen kertoo, että hän oli nuorena rakastunut naapurin tyttöön, ihan kuin Imppa.
- Siis Impalla ja Marketalla on todellisuudesta otetut hahmot. Samoin Juuli, Kuunon emäntä. Me näimme Marketan kanssa, miten lennättimen mies oli Juulin kanssa metsässä. Lennättimen mies on tässä vain puettu Simpauttajaksi, kulkumieheksi.
No, Simpauttajaakin minusta löytyy ihan kotitarpeeksi, samoin Joukoa. Olen maalaistalon poika ja kokenut samoja asioita kuin Jouko, kertoi Heikki Turunen näytelmän henkilöistä.
Jomppa Kaunismäki on näytelmän retalehtija, toimittaja.
- Olin toimittaja kaikkiaan 10 vuotta. Aloitin Lieksa-lehdessä ja lopetin Karjalanmaassa. Edelleenkin kirjoitan kolumneja Karjalaiseen.
Monta käsikirjoitusta, mutta Simpauttaja heti läpi
Toimittajien tapaan Heikki Turunen on kirjoittanut sivutöinään runoja, romaaneja, esseitä, pakinoita ja lähettänyt niitä säännöllisin väliajoin kustantajalle.
- Ne tulivat säännöllisesti takaisin. Mutta Simpauttajaan tartuttiin heti. Lopetin toimittajan hommat siihen, kun jatkuvasti pyydettiin, milloin minnekin.
- Meitä tavallisia ihmisiä on liian vähän kulttuurin piirissä. Se on niin hienoa se kulttuurin tekeminen nykyään, ettei sitä pöljä ymmärrä. Ei taida tällaisia tolopukoita olla enää ketään muita jäljellä, kun Eino Säisäkin kuoli, pohtii Heikki Turunen ja haroo pitkää tukkaansa.
Tämän kesän Turunen sanoo viettäneensä enimmäkseen lomaillen. Viime syksynä ilmestyi kirja, syksyllä on taas tulossa uutta julkaistavaa.
- Minä en osaa olla jouten. Minä meen joko halkomehtään tai juopottelen, vaan jouten en osaa olla. Tulen hulluksi, jos ei ole mitään tekemistä.
Kuhmolaisteatterin esitystä hän piti hyvänä ja hauskana. Tosin hän hieman suri sitä, että monta mehevää roolihenkilöä on pitänyt jättää pois.
Tämä taitaa olla viides kerta, kun käyn katsomassa Simpauttajaa kesäteatterissa, vaikka se pyörii lähes joka kesä jossain.
- Sanovat tätä vaikeaksi esitettäväksi kesäteatterissa.
Leena Sirviö