Tällä sivulla on lehtijuttuja Kuhmon näytelmäkerhosta vuosilta 1953-1959.
Sivu toimii, kuten pääsivu.
Kuhmolaisteatteri on saanut kesänäyttämön Multikankaalta. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä uusi paikka oli tulikasteessa, samaten Kuhmolaisteatteri: Leena Härmän kirjoittama Viekää tuhkatkin pesästä oli istutettu kuhmolaiseen maisemaan. Sovituksena kerrostalojen kohoamisesta ja tonttikaupoista kertova tarina soveltuu hyvin Kainuuseenkin, kuhmolaisten toteutus oli vain ensiesitykseen ehtiessään kovasti hitaanpuoleinen näin teknokraattien aikakautena.
Tuon hitauden voittamiseksi Jussi Koivusillalla, ohjaajalla on vielä lujasti töitä tehtävänään. Jokainen mukanaolijoista näytti - aivan oikein - antavan tilaa toisen sanomiselle ja tekemiselle, mutta ajan antaminen ei toki tarkoita sitä, että jokainen ele, sana ja suoritus vaatisi ajallispainotteisesti yhtä pitkän jakson. Ensiesityksessä vielä suotta odoteltiin toisten tulemisia ja menemisiä.
Kuhmolaisten uusi kesänäyttämö on yleisön kannalta mitä oivallisin, jyrkkään rinteeseen rakennettu katsomo takaa näkyvyyden ja kuuluvuuden (jos vain ääntä riittää etupenkkiin saakka) joltisellakin varmuudella. Siksi ihmetyttikin kohtausten valtaosan sijoittaminen yleisöstä mahdollisimman kauas.
Tuota tyhjää tilaa käytettiin nyt vain hiekkaa pölyävien autojen ajoon ja kolmeen neljään supatukseen, joita muut Maija Tyrnin pihamaalla oleskelleet eivät saaneet kuulla.
Asemaratkaisuissa tietenkin lavastus ja ohjaus pelaavat yhteispeliä, kun tässä yhteistyössä oli tyydytty tavanomaisimpiin, niin liikettä näyttämötilassa ei juuri nähty. Kolmen rakennuksen muodostaman mökkimiljöön eteen sijoittuva hiekkakenttä eli Maija Tyrnin, muurarinlesken piha oli käytössä siinä, missä kaiken aikaa seisoivat tällättyinä puutarhatuolit ja tukeva pöytä. Väliin piipahdettiin vielä taaemmaksi pystytetyn mökkirakennuksen kulmakuistiin istumaan. Koska näyttämöalue Multikankaalla on kohtalaisen suuri, ei sen tilaa kannattaisi säästellä. Ulkoilmaesityksessä elävä elämän leikki on tervetullutta.
Viekää tuhkakin pesästä pyörii muurarinlesken Maija Tyrnin ja hänen lähimpiensä ympärillä. Monet ovat halukkaat raivaamaan vanhat talot uusien tieltä, keinotellaan ja keplotellaan vähemmän asioita tuntevien kustannuksella.
Kuhmolaisten esityksen keskushahmo on samalla heidän näytelmänsä voimahahmo, Aino Pulkkisen Maija Tyrni on tavallisen luonteikas keski-ikäinen. Hänen Maijansa ei yritä liikaa, vaan puhuu omalla suullaan. Ohjaaja oli suotta hänen tapauksessaan lähtenyt etsimään täytetekemisiä sanojen rinnalle. Tästä esimerkkinä alkukohtaus, jossa Maija tyttärensä kanssa siivoilee pihanpuolella: ei haravoiden, vaan tyttö ikkunanpesussa ja äiti puutarhapöydän putsauksessa. Puutarhapöydän puhdistamiselle ei löydy minkäännäköistä motiivia (ikkunanpesemisen voi kuvitella ennakoivan esuraavaa syntymäpäivää) ja niinpä riepu heiluukin velttona kädestä toiseen.
Siivousinnostuksen tapaisia tehtäviä olisi sitten sopinut sirotella toisaalle ja toisille roolihenkilöille, ryhmän lapset Mari ja Juha (Anu Appelgren ja Jari Piirainen) olivat ainoita, jotka luonnostaan näyttivät hallitsevan peuhaamisen taidon jopa siinä määrin, että heidän leikkiäitinsä Anu (Seija Piirainen) komensi heitä ihan tosissaan olemaan hiljaa, kun muut näyttelivät. Tällaisia roolistatippumisia sattuu tavan takaa, tilanteiden hoitamiseksi kannattaisi olla valmiiksi neuvoteltu menettely taskussa.tuoli on tämä mehukas pala, jonka kanssa herkästi lipsahtaa "näyttelemään" olan takaa. Niin mehukas kuin Marja-Leena Heikkisen Janhuska liikunnallisesti olikin, voisi Janhuskan roolia mietiskellä vielä vähän syvemmältäkin, eihän hän hölmö ole.
Elisa Pääkkösen Liisa (Maijan tytär) on tosi reipas pakkaus, äänenkäytön monotoonisuus tekee Liisasta vain perin yksioikoisen. Liisalla sentään on tunteita, monenlaisia, hänhän se lopuksi toteaakin pistettyään viimein nimensä talon kauppakirjaan: Viekää vaikka tuhkatkin pesästä! Mukavaa työtä monen muun ohessa tekee myös Tapio Pääkkönen rakennusliikkeen toimitusjohtajana ja Maijan pojan vaimon veljenä, rohkeammin vain kaipaisi häntä mukaan joukkoon. Seija Piiraisella Maijan pojan vaimona, samaten kuin Tuija Pääkkösellä hienona Lingnellskana on syytä olla tarkkana puheessaan, ei jännittäen kuten ensiesityksessä.
Sirpa Heikkinen
Kuhmolaisteatteri, Viekää tuhkakin pesästä. Kirjoittanut Leena Härmä.
Ohjaus: Jussi Koivusilta. Henkilöt: Maija Tyrni (Aino Pulkkinen), Liisa (Elina Pääkkönen), Alpo (Mikko Klemetti), Anu (Seija Piirainen), Mari (Anu Appelgren), Juha (Jari Piirainen), Erkki Saaristo (Tapio Pääkkönen), Janhuska (Marja-Leena Heikkinen), Hanna Lehto (Annikki Kartimo-Kivioja), Kalle Lehto (Kauko Huusko), Veikkolainen (Pentti Lampinen), arkkitehti Lingnell (Leevi Kivioja), rva Lingnell (Tuija Pääkkönen), maanmittari ja tuomari (Matti Pikkarainen), palosotilas ja rakennusmies (Arto Haavisto), sähkösanomalähetti (Jari Piirainen).
Voit hakea kirjoittamalla avainsanoja ja painamalla Enteriä.